Olen (jälleen) muuttanut

Pääsiäisen kunniaksi pykäsin itselleni ihkaomat nettisivut! TÄSTÄ pääset tutustumaan, wirallinen osoite on http://jk-photos.webs.com tervetuloa!

B+W

DSC_1368_1.jpg, originally uploaded by Whisperd.

Ruissalossa aamutuimaan

Koirakavereita

Muutama kuva Nappesta ja Elviksestä. Vanha rouva on vasta menossa trimmaukseen joten ei varsin edustavia kuvia tullut..palataan asiaan kynimisen jälkeen :)

Dawn

Olipahan hieno aamu tänään! Aamupalaksi makea voitto Tsekistä ja jatkoksi mahtava aurinkoinen aamu. Elviskään ei ollut häiritsemässä kuvausta tällä kertaa joten pääsin rauhassa kiipeilemään trukkilavakasoille ja työmaahäkeille. Useamman päivän pilvet ovat terrorisoineet kuvausta ja lähes poikkeuksetta on käynyt niin että kun olen päässyt haluamalleni paikalle on taianomainen valo kadonnut harmaan pilviharson alle. Eilen kiipesin vaihteeksi Kuuavuorelle suunnitelmissa ottaa maisemakuvia auringonlaskun aikaan. Kuinka ollakkaan horisontissa oli läpäisemätön pilviverho ja aurinko katosi sen taakse jättäen jälkeensä ainoastaan kylmän sinisen ja pimeän maiseman. Ei siis muuta kuin kamat kassiin ja kotia kohti.

Tänään aamulla kuitenkin aurinko suvaitsi näyttäytyä ja olin kerrankin ajoissa sopivalla paikalla lähellä Turun satamaa. Tässä muutama otos, nopeasti tuo utu hälveni ja valo muuttui kovemmaksi, hienoin hetki kesti vain n. 15min. Lisäksi tuontiautojen siirtoon käytettävä portti oli kiinni joten kuvissa näkyvä verkkoaita esti näkymän satama-alueelle. Aikaa eri trukkilavakasoille ja betonilohkareille kiipeilyyn ei siis hirveästi ollut.

Bonuksena vielä uusi potretti Elviksestä:

Tuomiokirkko

Tällä reissulla ei puliukotkaan yrittäeet varastaa kameraa eikä pilviveikot kävelly eteen kesken valotuksen kuten viimeksi kun tuolla torilla kuvasin. Pakkasta oli reilut 10 astetta mutta ilma olisi saanut olla kirkkaampikin, nyt pilvistä heijastelevat vain kelmeän oranssit kaupungin valot.

Arjen harmautta

Sumuisena maanantaina kävin ulkoiluttamassa toivotonta yhdistelmää: kameraa ja 1½v terrieriurosta. Ajatuksena oli käydä kuvaamassa voimajohtoja sumussa, ja tuloksena tämä:


Kuvanvakaajalle löytyi uusia haasteita kun koira punnersi täysillä jokaisen keltaisen lumikokkareen luo. Niille ketkä naureskelevat kahdeksan kiloisen koiran vetovoimaa voin luvata että ne riittävät olkapään sijoiltaan saamiseen erittäin hyvin.
Matkanvarrella oli kaikenmoista nähtävää josta osa tässä ja osa täällä.






Laajakulma rupeaa enemmän ja enemmän himottamaan, vaarallinen munonpakkosaada-tunne hiipii päälle ja 11-16mm tokina ei ole pahan hintainenkaan.. Lyhytaikainen säästökuuri on siis taas vaihteeksi päällä. Jossain hamassa tulevaisuudessa häämöttää myös 300mm prime ja 105mm macro mutta sitä ennen on parempi käydä parturissa ja hommata oikea työpaikka..

Aikaa ulkona pyörimiseen on nyt onneksi hyvin, ainoa harmistus on tuo jatkuva tasaisen harmaa ilma. Toivottavasti hiihtolomaviikolla löytyisi edes yksi aurinkoinen päivä tai edes kirkas yö.

Raision tehtaat

Allekirjoittaneella on jo pitkään ollut tarkoitus käydä kuvaamassa raision tehtaita jonain kirkkaana pakkasyönä. Läheisellä Kuuavuoren näköalapaikalta on loistavat näkymät ja tehtaan valaistus on yöaikaan todella vaikuttava verrattuna päivänvalossa jököttävään harmaaseen betonimöhkäleeseen. Näköalapaikan ongelmana on sinne löytäminen pimeässä. Luontopolkua pitkin reitin piti olla selkeä, mutta toisin kävi. Varusteena oli turkisvuorinen nahkatakki, kaulahuivi, farkur, kamera + nikkor 18-200 ja jalusta. Autolla mahdollisimman lähelle ja jalkautumisen jälkeen vahvan suuntavaiston turvin perille. Tai sitten ei. Kuuavuori on muutaman kymmenen metrin korkeudella allaolevasta pellosta ja kallio on melkoisen jyrkkää. Lunta oli paikasta riippuen ½-1m ja lamppua ei tietenkään tullut mukaan. Kallion juurella kulkee polku joka siis EI johtanut yhtään mihinkään. Fiksuna kaverina ei ylpeys antanut periksi palata autolle miettimään uutta reittisuunnitelmaa, vaan matka jatkui perstuntumalla umpihangessa. Metsässä oli yllättävän valoisaa, mutta kontrastin puute lumessa aiheutti lukuisia harha-askelia ja romahtamisia toivottomalta tuntuvan kapuamisen aikana. Lumipeittoinen kallio ei ole kovin miellyttävää kavuttavaa, ja ärräpäiden sadellessa matka taittui tuskaisen hitaasti. Ensimmäisellä "huipulla" keräilin kymmenisen minuuttia oksennusta pidätellen sydämen paukuttaessa mustelmaa rintaan. Kirosin säällittävän varustukseni alimpaan helvettiin. Eikä merkkiäkään siitä perkeleen näköalapaikasta! Kallion huipulla on enemmän pieniä nousuja ja laskuja ja väliköissä lunta reippaasti päälle metrin. Hitaasti raahustaen matka jatkui kallion reunaa pitkin ja vihdoin edessä häämötti näköalatorni ja tehdasmaisema. Ensimmäinen huomioini oli että tehtaan ympäröinyt savupilvi oli merkittävästi kutistunut. Iltakymmeneltä tuotannossa on siis ilmeisesti tauko. Mielikuva usvaan kietoutuneesta tehtaasta meni siis romukoppaan. Siitä huolimatta kuvailin aikani tehdasta ja maisema näytti jokatapauksessa hienolta. Kuvatessa kiinnitin huomiota ainoastaan valkotasapainon säätöön, muuten tuskin vilkaisinkaan kameran LCD-näyttöä. Toistakymmentä astetta pakkasta alkoi 20min jälkeen purra surkean märkiin vaatteisiin ja oli aika pakata kamat ja lähteä suunnistamaan kohti autoa. Alas kalliota laskeutuminen ei käynyt edes mielessä ja niimpä luontopolkuja pitkin suunnistaminen tuntui huomattavasti fiksummalta vaihtoehdolta. Harvoin tuntee itsensä yhtä tyhmäksi kun 5min kävelyn jälkeen istuu jo autossa! Polku tuli ulos metsästä käytännössä parkkipaikan viereen ja jostain syystä se ei alkumatkasta osunut silmiin. Turha surra kun paskat on housuissa joten auto käyntiin, kotiin ja kuvat koneelle. Eipä mitään, edelliseltä päivältä oli jäänyt ISO-auto kamerassa päälle ja jokaikinen kuva herkkyydellä ISO 1600. Lievästi kävi vituttamaan katsoa rakeista maisemaa jossa maailma näytti enemmän vispipuurolta kuin todellisuudelta. Siperia opettaa, sanotaan. Tässä muistoksi yksi väkisin väännetty otos jonka opetus siis on TARKISTA TARKISTA JA TARKISTA KAMERAN ASETUKSET! ..KELE.